Itselleni pari pussukkaa

Hipun erinomaisen pussukkaohjeen mukaan valmistin ihan itselleni pari pussukkaa. En ollut ennen näitä tehnytkään, mutta onnistuin kohtalaisen hyvin.  

Tässä vielä pussukan sivuprofiilikuvaa. Vetoketjut hain Kontista (5 kpl eurolla), joten värit eivät ihan sävy sävyyn ole. Kangaspalat ja vuorit ovat jäännöspaloja vanhoista ompeluksista. 

Tein toisenkin pussukan joka muistuttaa enemmän penaalia. Siihen tuli väärälle puolelle lenksu, lisäksi tikkasin vetoketjun ulkopuolelta, josta en oikein tykkää. Leveämpään malliin on tarkoitus laittaa harja ja kampa - onpahan niilläkin sitten oma paikkansa. Ennen ne lojuivat kassin pohjalla.

Tässä vielä pussukat "tykötarpeineen". Nämä mahtuvat hyvin alesta ostamaani laukkuun. Näitä pussukoita olen nähnyt blogeissa aivan ihanissa väreissä ja somistettuina. Nämä voisivat olla vallan ihania vaikkapa joululahjoiksi.

Pitäähän pikkusiskonkin liivihame saada!

Koska Minnie-kaavat alkoivat vasta 92 senttisistä, suunnittelin pikkusiskollekin saman tapaisen hameen kuin isosiskolle. Koko on 86 cm. Yläosa on piirretty ilmaisesta Ottobren nettisivujen hihattomasta paidasta. Tästä tulikin oikein hyvä hamonen.

Alaosa ei ole ihan yhtä kellomainen, mutta nyt sisaruksilla on vastaavanlaiset liivimekot.

Minnie liivihame

Adalle valmistui tänään Minnie-liivihame. Leikkasin kaavasta 98-senttisen, lisäsin yläosien alavaroihin sentin ja pituuteen viitisen senttiä. Adahan käyttää pääasiassa jo 104-senttsiä vaatteita, ja silti hameesta tuli isohko. Värit ovat kuitenkin kesäisen raikkaat, ja Myllymuksujen ohut joustofrotee sopii mainiosti kesään.

Vyötärön alaosa vetää harmittavan rumasti rypylle koska rypytin liikaa alaosia. Painelin silitysraudalla rypytystä ja se näytti oikenevan.

Käsitöiden OT-oli pakko napsia kuvia siskoni pihasta!

 

Taitava, taiteellinen ja ahkera siskoni on ahkera puutarhuri - toisin kuin minä. En ainakaan itse voi kuin muuta kuin ihailla siskoni "käsitöitä".

Avaruuspaita, leggareita, kankaita ja kesää

 

Löysin sopivan sävyisen paitakankaan Fannin haalareihin. Nämä Meandin haalarit ovat niin hyvän malliset, että pitäisi kopsata kaava ja tehdä itse samanlaiset. Tytöt olivat täällä saunomassa ja vain tämän kuvan sain napsastua kun tytöt pukivat puhtaat vaatteet päällensä.

Sitten taas leggareita; Ottobren Lilyä ja Lolaa. Kirkkaan vihreä kangas on Eurokankaan jämäkkää ja ihanan tuntuista kilotrikoota. Toiset valkoiset housut ovat bambujoustista ja lyhyet valkoiset leikkasin vanhasta miesten T-paidasta.

Kävin Eurokankaassa ostoksilla. Olin etsimässä yksivärisiä trikoita kasa Meandin tunikoita mukanani. Eikä tietenkään mikään matsannut. Pakoilla oli muutama hassu vakioväri liruja puuvillatrikoita. Tuo valkoinen vahvempi elastiinitrikoo sitten löytyi pakalta ja maksoi hirvittävät 23 euroa/metri. Mietin kaksi kertaa, mutta otin sitä kun oli välttämätön tarve. Kilotrikoista sitten löysin tuon kauniin harmaan elastiinitrikoon, josta valitettavasti löytyi värivirhe. Myyjä antoi sen sitten minulle puoleen hintaan, eli noin 1,5 metriä loistavan oloista trikoota maksoi vajaa 5 euroa. Tuo ale hieman kompensoi valkoisen trikoon hirmuhintaa.

Tuosta harmaasta vielä; se on ihan minun lempivärini sisustuksessa. Enkä taida ikinä kyllästyä. Tosin seinät minulla on vaaleat joten voin sitten sisustaa voimakkailla väreillä. (Kysyn tässä itseltäni että millä VÄREILLÄ, kun koko sisustuskin on tummia harmaan sävyjä.)

Keskikesän kunniaksi kesäkuva sisaruksista Lahden vesijärven rannalta. Ihania nämä lapsukaiset - joista jokainen on yhtä rakas.

Utelisin vielä että onko joku hiljakkoin käynyt Tritekssä? Minkälaiset valikoimat siellä yksivärisissä trikoissa nyt mahtaa olla? Kaikki vihjeet otetaan kiitollisena vastaan ;)

Meandin paitaan leggarit

Tyttäreni pyysi minua ompelemaan housuja Meandin tunikoihin. Tässä on 98-senttiset Milla-rypytyslegginsit Ottobresta 6/2010. Ohjeista poiketen saumuroin framilonin kiinni samalla kun ompelin saumat yhteen. Leggareiden resorina on vähän turhankin raskasta luomupuuvillaneulosta, housukangas on tosi ohutta jersey-neulosta Huvikankaasta. Tunikan punainen on vähän sinisemmän sävyistä, mutta onneksi sentään kankaat löytyivät varastoistani. Muiden kotiin nappaamieni tunikoiden kanssa onkin sitten eri juttu.

 

Aikaisemmin blogaamiini kesämekkoihin tein lippahuivit. Pikkuiselle Fannille yläkuvassa on edestä sidottava malli, Adan huivi sidotaan niskan takaa. Fannin malli on piiretty jostain parikymmentä vuotta vanhasta mallista joskin isonsin lippaa. Toinen malli on omasta päästä.

 
Tässä Adan malli - lippaosaa voi tarvittaessa pitää myös näin. 

Tässä vielä molemmat yhdessä Tykkään tuollaisista lyhyemmistä kolmioista, ovat vaan minun mielestäni herttaisemman näköisiä.

Hiekkalaatikkoasu

Koska ulkona sataa, ompelin Kallelle vielä paidan ja puolihousut. Tämä sinapinkeltainen on sitä edullisesti ostettua Lasten Metsolan sinapinkeltaista joustista. Sitä, joka on herättänyt tunteita mutta valmiina vaatteena siitä on alettu tykkäämään. Ja niin kävi minullekin.
Housujen kaava on Saimi-svetarihousuista muokattu. Lyhensin ja levensin, ompelin yksinkertaiset mutta käytännölliset lökärit jotka sopivat hyvin kankaan tyyliin.

Peitetikkikone teki paidan kaulusresoriin hyppytikkejä, mutta en alkanut sitä purkamaan. Päällä sitä ei onneksi kukaan huomaa vaikka julmetun ruma onkin. Joko säädöt olivat pielessä tai neulat pitää vaihtaa. Väsyneenä en huomannut siirtää toista neulaakaan lähemmäksi, joten se rumentaa kaulusta entisestään. Mairon eletanttikuosi on yksi minun ehdottomista kangassuosikeistani, varsinkin tämä ruskeanmusta. Kangas on muistaakseni Royal-tuotteesta.

 Näköjään olen oikein kuvausmestari; housut ovat väärin päin. Paita sopii rennosti tuohon housujen päälle vaan. Yläkuvan otin pesutiloista, mutta taitaa tässä vakiomatolla otettu kuva olla oikeampi värisävyiltään.

Pikkumiehelle kesään

 Pikku-Kallelle valmistui pari tähtijersey-paitaa. Kaavat tulostin Ottobren ilmaisilta nettisivuilta. Koko on 92 cm, kun toiveajatten, että nämä mahtuisivat Kallelle vielä ensi vuonnakin. Paitojen etupuolelle olisi sopinut jotkut kivat applikaatiot, mutta jätin tekemättä, jotta saisin ommeltua nyt viikonloppuna enemmän ;)

 Paita on viimeisimmästä Ottobresta. Kaula-aukosta tuli ihan kelvollinen - en tiedä miten asettelin paidan kuvaan kun se näyttää noin rumalta. Housut on Saimi-svetarihousut koko 92 cm ilman saumavaroja ja pituutta näissä on 86 cm. Puntin resorit on aseteltu kaksin kerroin; siitä saa sitten myöhemmin vähän lisää pituutta.

Sammakkopaita sai kaverikseen lyhennetyt housut. Niistä tuli kyllä aika naftit joten voi olla, että nämä ovat valmiiksi pienet. Housujen joustofroteen olen saanut työkaverini äidiltä. Olisi kiva tietää kuinka vanhaa se itseasiassa on. Ihanan tuntuista tämä ainakin on. 

Huomenna pistän vaatteet postiin, ja odottelen sitten Kallen äidin kuulumisia vaatteiden istuvuudesta. Paidat nyt aina sopivat, mutta housujen vyötäröistä ei koskaan voi olla varma.

Mekko poikineen

Ottobren kolmen konsin mekon kaavalla ompelin sisaruksille mekot. Hello Kitty -kangas on Kangastukusta, ja pallokangas sattui löytymään joskus kirpparilta vitosella - mutta kangasta olikin sitten parisen metriä. Silkkinauharulla on löytö Tiimarista. Tykkään myös kovasti hameiden poikki ommelluista söpöistä Farbenmixin nauhoista joita olen  tilannut Hanhelilta. Valmiina mekot vaikuttivat ensin jotenkin ällön makeilta, mutta tyttöjen yllä nämä yllättivät ja olivat tosi nätit. Koot ovat 110 cm ja 92 cm ilman saumavaroja.

Meillä on viidennen lapsenlapseni kastetilaisuus Lahdessa heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Kalle 1 v 8 kk, sai sulosen pikkusiskon kuukausi sitten. Sain tutustua tähän uuteen, suloiseen ihmeeseen peräti kolmen päivän ajan. Eli ristiäiset on tulossa!

Yritin tehdä vähän paremmista kankaista ristiäisasut sisaruksille, mutta päädyimme lasten äidin kanssa lopulta kuitenkin Hello Kitty-hameisiin.

Ei tässäkään hameessa mitään vikaa ole. Nämä ohuet ja söpöt kankaat olen joskus tilannut Iinulta. Tässä mekossa pussihihat on ommeltu kiinni mekkoon paitsi yksi sivu on auki, että mekko menee päälle. Lyhensin myös pussihihoja.

Nämä sydänpaidat on jäänyt kuvaamatta. Tyttäreni pitää näistä kovasti ja nämä ovatkin olleet ahkerassa käytössä.

Paljon olisi ommeltavaa, mutta muut asiat saavat nyt mennä edelle. En ota turhaan ylimääräisiä paineita, ja ompelen kun sopivaa aikaa ja inspiraatiota löytyy.

Lakkeja, kalsareita ja paitoja

Tilasin tätä ihanaa Muru-neulosta puoli metriä Rosa Matildasta.  Ada ja Fanni  voivat pitää näitä heti; ovat juuri sopivat näille keleille. Lisäsin pienempään sovituksen jälkeen vielä nauhat, jotta pipo pysyy pikkuisella napakasti ja heilumatta päässä.

Puolitoistavuotias Kalle-poika vietti täällä mummilassa viikonlopun vanhempiensa kanssa. Olin jo etukäteen tehnyt kahdet kalsarit, jotka onnistuivat mielestäni oikein hyvin. Ensimmäisenä esittelyssä on norsukalsarit.

Kuva on vähän heilahtanut, mutta takaakin nämä istuvat hyvin. Mielestäni kalsareiden pitää olla ihonmyötäiset eikä mitkään roikkuvat lökarit. Haarapalan johdosta vaippakin mahtuu hyvin mukaan, vaikka sepalusta en vielä erikseen tehnytkään.

 

Ja vielä toiset samanlaiset kalsarit (taitaa olla peppupuoli kuvassa) . Kankaat tilasin Royal--tuotteesta. Vielä iloisia uutisia: Kalle saa parin kuukauden kuluttua pikkusiskon!

Kalle sai pari paitaa kotiinviemisiksi. Tässä on sininen autopaita ja alla lyhythihainen joustofroteepaita. Niin, ja Hanhelista tilasin ihania erivärisiä Handmade -merkkejä ja vähän nauhojakin.

Hiippapipoja

Näitä hiippamalleja olen aina ihastellut muiden blogeissa, ja pikkuisille nämä mallit ovatkin supersöpöjä kanttinauhoineen päivineen.

Apinavelourpipo on suoraan E. Gyntherin Ompele lapselle -kirjasta, koko on 84 cm. Toista pipomallia muokkasin hieman kaarevammaksi ohimoiden kohdalta ja pientä fiksausta tein myös alakaareen; muuten kaava on sama. Autofroteepipon vuorina on joustava trikoo, ja korvien suojaksi lisäsin bambufleeceympyrät. Joustispipipo onkin pitkäikäinen juuri tuon joustavuutensa vuoksi.

Apinamyssyn vuorina on yksivärinen velour ja materiaalierojen vuoksi tämä on selvästi pienemmän kokoinen kuin tuo toinen. Pipot lähtivät tänään postissa 1,5-vuotiaalle Kallelle Lahteen.

Tunnustus

Olen ihan hämmentynyt saadessani tunnustuksen TanttaRallan ihanaisesta blogista. Oma blogini on kuitenkin vaatimaton moneen muuhun ompelublogiin verrattuna - mutta mielihyvin otan haasteen vastaan!
Tunnustukseen kuuluu kertoa teille 8 asiaa itsestäni. 

1. Aloitin ompelemisen vasta viisikymppisenä. Sitä ennen voin todeta etten ollut juuri koskenutkaan ompelukoneeseen. Eipä minulla sellaista aiemmin ollutkaan. Jotakin verhojen alakäänteitä joskus ompelin siskoni koneella - silloinkin langat oli laitettu minulle valmiiksi.
2. Ompeluni alkoi kestovaipoista. Innostuin mielettömästi ajatuksesta kun raskaana oleva tyttäreni ilmoitti aloittavansa kestovaippailun. Silloin ekologisuus oikein kihahti päähäni. Kirpputorilta löysin kahdella kympillä vanhan Tikka-ompelukoneen ja niin syntyivät ensimmäiset kestovaipat. Olin oikeastaan innostuneempi kuin tyttäreni.
3. Päätin ostaa uuden peruskoneen, jolla surruttelen edelleen. Muistan kuinka haltioissani olinkaan uudesta masiinastani  - omistinhan ihan OIKEAN ja OMAN ja UUDEN ompelukoneen, joka oli minun ihmeeni!
4. Ompelin yli 200 vaippaa - niitä tuli Adalle liukuhihnalta. Oli kymmeniä eri malleja, joista löytyi Adalle ne sopivammat. Ja olin niin hurjan ylpeä jokaisesta Adan käyttämästä ja ITSETEHDYSTÄ kestovaipasta.
5. Olen oppinut, että uusien inspiraatioiden iskiessä ei kysytä ikää. Kaikki kuitenkin riippuu omasta halusta ja suuren innostuksen palosta.
6. Kun vihdoin tajusin, että Ada ei todellakaan tarvitse enää vaipan vaippaa, aloin ommella hyväntekeväisyyteen siteitä, liivinsuojia, imuja ja vaippoja ja sitten pikku hiljaa siirryin lastenvaatteisiin. Aluksi hatarasti ja hitaasti, mutta edistyin.
7. Ihanaa kun on vihdoinkin AIKAA. Osaan niin arvostaa sitä. Varsinkin kun olen joutunut elämään kiireessä lähes 20 vuotta. 
8. Tykkään päivätyöstäni asiakaspalvelussa yliopistomaailmassa ja minulla on aivan mahtava työkamu. Olen mummi, jolla on pitkät hiukset ja käytän vaan farkkuja tai leggareita. Ja korkkareita. Ikäni ei ole minulle ongelma eikä ryppyni aiheuta minulle ylimääräistä päänvaivaa. Juoksen ruokatuntisin kirpputoreilla tai kangaskaupoissa. Olen bobeemi, rakastan kotiani ja nautin elämisestä tässä ja nyt.

Lähetän saamani tunnustuksen rakkaille kestovaippainfon kautta tutuksi tulleille ystävilleni Pinzelle, Sarille ja Minnariitalle! 

Pipokokeilua ja paita ihanasta pupumetsätrikoosta

Adan pikkusiskolle Fannille valmistui pilvivelourlakki. Tai oikeastaan kaksikin kappaletta kokeiluun. Vuorina näissä on pehmeä pinkki interlocktrikoo. 

Fannin (10 kk) päänympärys on 46,5 cm, ja oikeanpuoleinen pipo on tehty 46-senttisellä kaavalla. Vasemmanpuoleinen lakki taas on kokoa 48 cm ja kiristin enemmän kaulalle tulevaa resoria. Myös lakkien sitomisnauhat ovat erilaisia; toinen kiristyy niskasta ja toinen päänympäryksestä. Mielenkiinnolla odotan kumpi näistä on istuvampi malli. Arvelen että isompi.

Kallelle valmistui vielä paita ihanaisesta ja pehmoisesta pupumetsäinterlockista. Hihat ovat myös paksua interlockia Ikasyriltä. Harmi, että kaulusresorista tuli noin huono (liian iso ja lerppu), mutta en ruvennut sitä enää korjaamaan. Miksihän en käyttänyt peitetikkikonetta ja leveää nauhanohjainta?