Puna-lime apinapaita

Adalle ompelin tänään jerseypaidan, kaava taas Ottobren Viserrys, koko 98 cm. Joskus tilasin Sampsukasta ihania Made With Love- merkkejä,  joista yksi pääsi paidan kylkeen. Tykkään näistä raikkaista väreistä.

Lohikäärmetunika

Puserosta tuli aika extemporena resorivyötärötunika, kun kangas ei muuhun riittänyt.  Malli on omasta päästä, mutta sai vaikutteita Ottobressa taannoin olleesta kaavasta.  Kivaa kun malli poikkeaa selvästi normaalitunikoista, mutta sanottakoon nyt, että tuosta kuosista en kauheasti tykkää. Mutta hyvää ja pehmoista interlockia se kyllä on.

Mielenkiintoista nähdä tämä neidin yllä, kun hän tulee tänne kohta saunomaan, sillä ainahan tuo istuvuus tekijää kiinjnostaa. En vaan keksi miten saan neidin sovittamaan mitään, neiti 3 vee on nimittäin mennyt täällä sovitusboikottiin. Ada tietää jo kun tänne tulee, mitä "joutuu" tekemään...Viimeksi ei auttanut mikään, montaa kikkakolmosta yritin mutta viimeksi neiti voitti taiston 10-0.

  

MUOKS: Alla ainoa kuva, jonka onnnistuin nappaamaan. Kuvasta ei saa minkäänlaista käsitystä vaatteesta, mutta hyvin se näytti sopivan!

Setti ja paita

Kerrankin löysin Eurokankaan palalaarista hirmu hyvänlaatuista trikoota, joka pääsi heti käyttöön. Ja vielä tätä lilaa kangasta jäi sen verran jäljelle, että jotain pientä siitä vielä saa ommeltua. Raitakangas on Hilcon trikoota Hanhelista, vaal.pinkki resori Triteksiltä. Nämä vaatteet tulevat pojantytölleni, 4-vuotiaalle Lotalle.

116-senttiset puserot ovat Ottobre 6/2010 solmiopaita-kaavalla tehdyt, housut taas kerran Saimi-Svetarihousut lehdestä 1/2009. Ne tosin leikkasin 110-senttisen kaavalla, mutta pituutta on 116 cm ja siitäkin huolimatta ne näyttävät leveiltä!

Velourkuvan kanssa kävi vähän köpelösti, sillä kisun sateenvarjon yläosa ei ottanut kiinni. Jouduin sen repimään pois ja melkein kokonaan se lähtikin. Vähän hassun näköiseksi se jäi, mutta ei voi mitään. Tuossahan voi sitten Lotta käyttää suurta mielikuvitustaan mitä kisun päässä onkaan!

Huomenna nämä lähtevät työpaikalleni, josta vien ne ruokkiksella Lotan äipän kukkakauppaan.

Pussihihaa pukkaa taas...

Kauan sitten Kangastukusta hankkimani trikoo muuntui vihdoin vaatteeksi. Kankaassa on mukana elastiinia ja se on muutenkin mukavan oloista, kuosikin on raikas huolimatta kirjavuudestaan. Kaava on jälleen kerran Ottobre 6/2010:n Iines-tunika koko 116 cm ilman sivurypytystä. Applikoin lisäksi eteen pienen sydämen, mutta mahtoiko se tulla liian ylös? Olen tosi onnellinen siitä, kaula-aukko onnistui tällä kertaa nauhankääntäjällä lähes täydellisesti.

Strawberry tunika

Toisten blogeissa olen ihastellut erilaisia Strawberry- tunikoita. Tämä malli on todella sievä, kaava löytyy Ottobren 3/2008 numerosta. Erilaisia kuoseja käyttäen tästä mallista saa hyvinkin erinäköisiä versioita. Tässä ompelin 98-senttisen koon, johon lisäsin helmaan ja hihoihin pituutta. Tämän kaavan koko vastaa minun mielestäni hyvin todellisuutta. Hihojen muokkaus meni vähän pieleen - seuraavaan mekkoon ei tule minkäänlaisia hihamuokkauksia. Tyttökangas on Hanhelilta; pohjaväri on vihertävän turkoosi - oikea sävy näissä kuvissa ei tule kunnolla esiin.

Vaaleanpunaisia norsuja

Tämä on sitten ihanaa kangasta! Sain tytöille nämä valmiiksi tänään, eilen ja tänään näitä olen väkertänyt. Olin taas tilannut kangasta niin nuukasti että käytin hihoihin Hilcon collegea, jossa muuten sattuu olemaan prikulleen sama sävyä kuin norsuissakin. Puseroissa on tunikan pituus, isompi on muokattu Ottobren yöpaidan kaavasta, Fannin paidan kaavana on ollut Ottobren Papana - kaavassa oli kylläkin raglansaumasta avattava nepitys.
 
Niin, ja kankaat on pesty. Kiitos kovasti aiemmista kommenteistanne - aion jatkossakin pestä ja rummuttaa kaikki kankaat huolimatta siitä, rullaantuvatko ne vai ei. Päätökseeni vaikutti vielä sekin, että en oikein osaa tehdä etukäteen vaatteita, joissa olisi reilummin kutistumis- tai kasvuvaraa. 

Tässä lähikuva Fannin paidasta. Kuten kuvasta näkyy, en saanut siististi huoliteltua resorin päitä. En halunnut myöskään taittaa resoria enää taakse, koska siitä olisi tullut turhan paksu. Jätin sen sitten vaan tuollaiseksi ilman kummallisempia kikkailuja. Harmittaa kuitenkin vähän - saisihan se huolitellummankin näköinen olla. 

Pussihihainen pusero

Tänään valmistui aiemmin tekemäni liivihameen alle pusero. Malli on Ottobre 6/2010 Ines-tunika/pusero, koko on 98 cm yksinkertaistettuna niin, että jätin sivuhalkiot rypyttämättä. Menee näin mielestäni paremmin liivihameen alle ja kuitenkin nuo pussihihat tuovat vähän lisää tyttömäisyyttä. Hihat rypytin ohjeista poiketen framilonilla.

Tuo ruskea kangas on hyvää interlockia, ja mulle kävi köpelösti; kangasta ei enää riittänyt takakappaleeseen! En yhtään ajatellut, että olisin voinut sovittaa kaikki osat kankaalle ensin. Takakappale tuli ihan toisen värisestä ja ohuemmasta trikoosta. Mulle on käynyt näin ennenkin, ja ajattelin silloin joskus, että toista kertaa ei tule. Heh heh. Mutta tunikan allehan tämän tein, ekä tuo punainen sieltä tunikan alta vissiin paista.

Nyt en esipessyt tuota kangasta ollenkaan. Toiset kankaat, varsinkin jerseyt, rullaantuvat  pesukoneessa ja vielä paikoin venyvätkin niin pahasti, että ei ole varaa heittää kangasta hukkaan. Jos nyt kutistuvuus olisi vaikka 5 tai 8 prosenttia, niin tuo 5 on vielä kutakuinkin siedettävä prosentti, jotta pystyy ottamaan tuon kokoja tehdessä huomioon. Tilasin vuoden ikäiselle Kallelle vain puolen metrin pätkän jerseytä, ja se rullantui niin kamalaksi, että molemmilta puolilta arvioin menevän 10 cm hukkaan. Mitä mä sitten enää teen 30 sentin palalla?  No mä vähän seurailen noita valmisvaatteiden kutistumisia, enkä nyt vielä tiedä minkä linjan mä tässä asiassa oikein ottaisin.Tähän olisi kiva kuulla muidenkin kommentteja.

Pusero(tunika edestä ja takaa. Neidin naama (ja tietysti paitakin) taitaa olla vähän soosissa ruokailun jälkeen. Nuo mun joskus tekemäni joustofroteehousutkin sopii siililiivariin...
Toivotan hyvää alkanutta vuotta kaikille lukijoilleni!