Taas tunika jämäpaloista!

Taas sain tehtyä jämäpaloista tunikan Adalle. Tästä tuli täysi torso; etuosa on vinossa, toinen sivu on kierossa, helma on epätasainen ja olkapäät roikkuvat. Alaosakin on tehty kahdesta palasesta joten kuviokohdistusta ei voinut ajatellakaan. Tämä paidan ja puseron välimaastossa roikkuva vaate on turhan iso Adalle, mutta kotioloissa menee kai hetikin. Summasummarum; onneksi ompeluvirheet eivät pomppaa silmään kun pusero oli Adan päällä.

Froteepaita

Adalle valmistui jämäpaloista 86-senttinen paita Ottobre 1/20005:n kaavoilla, pituutta tosin vähän lisäsin. Etukaarroke on velouria ja resorissa on limen väriset, mattapintaiset nepparit. Paidassa on mielestäni ihanan pirtsakat ja raikkaat värit.


Ompelin myös paitaan sopivat velourhousut Ottobren Hupsis-housujen kaavalla. Jätin kuitenkin pitkät nilkkaresorit pois ja pidensin puntteja. Malli on yläosastaan todella reilu jotta vaipallekin olisi hyvin tilaa. Velour on samaa mitä yläkuvan puserossa, vaikka kuvat kertoisivatkin vähän toista.

Peikkojoustofroteemekko

Halusin tehdä Myllymuksujen peikkojoustiksesta mahdollisimman pian jotakin, koska kuosi on todellakin söpö! Koko viime viikon etsiskelin kaavaa Ottobresta, mutta pää löi tyhjää enkä saanut malleista minkäänlaista ahaa-elämystä. Tämä kaava on sitten itse piirustettu, mutta muotoja ja mallausta otin myös parista valmiskaavasta. Eteen ompelin kolme hiuslaskosta, kauluksessa ja hihansuissa on kumpparit. Hihat ovat reilusti leveät joista tykkään kovasti.

Ruskeat taskut tein antamaan ilmettä, jotta pehmeä joustis ei vaikuttaisi liian yöpukumaiselta. En oikein tiedä pidänkö taskuista vai en, mutta siinä ne nyt ovat eikä pois saa. Odotan näkeväni mekon Adan päällä, jotta saan taskuista paremman käsityksen. Taskut ovat tummanruskeaa joustofroteeta ja kanttaus valkoista interlock-neulosta. Oli haastavaa kääntää ja kantata taskun kantti ja ommella se joustofroteeseen kiinni peitetikkikoneella samaan aikaan; ompelujäljestä sen kyllä huomaa.

Velourpuku ja joustofroteehousut

Muutama viikko sitten löysin Kontista pari aikuisten velouraamutakkia. Molemmat olivat sinisiä, siistikuntoisia ja hyvälaatuisia; puuvillan joukossa on 20% polyesteriä. Kirppiksen 2,80 sentin aamutakista sain kaikkiaan kolme vaatetta; hihoista tein jo aiemmin yhdet kokosiniset velourhousut.

Tunnen kyllä erityisen suurta iloa ja nautintoa siitä että saan uusiokäyttää vanhoja vaatteita ompeluksissani; silloin tuntuu, että tämä ompelukin kannattaa noin rahallisesti ajatellen. Toisaalta ompelu on ilo ja harrastus ja haluan myös ostella nättejä kankaita. Myllymuksujen peikkojoustista odottelenkin jo malttamattomana, se kun on niiiin ihana kuosi!

Toisessa naisten velouraamutakin rinnuksessa oli ruusu, jonka nappasin Adan mekkoon. En oikein pidä ruususta, mutta tulipa sekin kirjontakuvio uusiokäyttöön. Punaisesta kaula-aukosta tuli mielestäni tyttömäinen ja kiva, päälletikkauksetkin onnistuivat peitetikkikoneella hyvin. Punaista velouria löysin varastostani juuri sen verran että sain hieman tyttöväriä sinisen kaveriksi. Tarhavaatteena asu on käytännöllinen ja lämmin vaikka ei kyllä lemppareihini kuulukaan.


Tässä hieman huono kuva ruskeista joustofroteehousuista, jotka ovat Adalle vielä pitkät, mutta toivon että resorit estävät puntteja valumasta. Joustofrotee on Eurokankaan edullista lirua kilokangasta. Kotihousuina nämä ovat silti ihan mainiot.

Tunika

Nanson trikoosta ompelin Adalle Muksis-tunikan Ottobren kaavalla. Jätin mallista tällä kertaa taskun pois. Ei tämä mitään huippunättiä kuviota ole, mutta laadukkaan ja napakan oloista trikoota kuitenkin. Kankaan hamstrasin aikoinaan Eurokankaan kuuden euron trikoopäiviltä. Tunikalle tuli hintaa alle 3 euroa - ei paha!

Resorit ompelin saumurilla kiinni oikeat puolet vastakkain, sitten taitoin resorin taakse ja päältä vaan peitetikkikoneella yli. Käytin nyt laitimmaisia neuloja jotta saisin resoreista vähän napakamman; se kun on interlockneulosta kun en löytänyt mistään sopivan sävyistä punaista resoria. Siististi tulivat lukuunottamatta nurjaa, josta tietty jouduin leikkaamaan ylimääräiset resorit pois.

Helma on myös ommeltu peitetikkikoneella ja siistiä jälkeä sillä kieltämättä tulee.



Ompelin Adalle myös Muru-koirakuvioneuloksesta tunikan ja housut, mutta en kerinnyt ottamaan kuvaa. Pikkuneiti häipyi saman tien äitinsä kanssa Titinallekonserttiin uuden asunsa kanssa. Raglanhihaisen tunikan kaavan nappasin Ottobresta, housut ompelin Ottobren Vilkas-kaavalla. Housujen vyötärö jäi hieman liian matalaksi takaa vaippapepun takia. Nyt käytin 86-senttistä kaavaa, kun 92-senttiset ovat pian 2 vuotta täyttävälle Adalle liian isot.